Usein kysytyt kysymykset

Somaattisuus viittaa kehoon ja ruumiillisuuteen. Terapian yhteydessä se tarkoittaa sitä, että että terapeutti huomioi asiakkaan kehon ja mielen välisen yhteyden.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että terapeutti saattaa pyytää asiakasta kuuntelemaan kehossa ilmeneviä kokemuksia tai saatatte tehdä tilanteeseen sopivia kehollisia harjoitteita.
Somaattinen terapia on keskusteluterapiaa kokonaisvaltaisempi ja kokemuksellisempi tapa lähestyä itsensä tuntemista ja ymmärtämistä.

Ihminen elää kehossa ja tuntee kehollaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Esimerkiksi ahdistus saattaa tuntua puristavana tunteena rintakehän alueella tai vaikeutena hengittää syvästi. Masennus voi puolestaan näkyä velttoutena kehossa tai vaikeuttaa kehon aistimuksien havaitsemista ylipäänsä.
Somaattinen terapia näkee kehon ja mielen yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Kehon kautta voidaan vaikuttaa mielessä ilmeneviin ajatuksiin ja tunteisiin aivan kuten negatiivinen sisäinen puhe tai traumatisoiva kokemus voivat jättää pysyviä jälkiä kehoon.
Somaattisessa terapiassa olennaista on se, miten terapia voi mahdollistaa erityisesti kehossa tuntuvaa muutosta.

Somaattinen terapia sopii kaikkeen, mihin perinteinen keskusteluterapiakin sopii. Kaikki kehot ovat tervetulleita ja juuri oikeanlaisia. Jopa ihmiset, jotka “eivät tunne kehoaan”, voivat hyötyä somaattisen lähestymistavan näkökulmista.
Mikäli terapiaan hakeutumisen syihin liittyy selkeästi kehon alueen tuntemuksia, somaattinen terapia voi toimia keskusteluterapiaa paremmin.
Somaattinen terapia soveltuu erityisen hyvin traumaattisten kokemusten käsittelyyn ja purkamiseen.

Lyhytterapia on terapiaa, jossa käydään useimmiten noin 5-20 kertaa. Se kestää siis tavallisesti paljon vähemmän aikaa kuin mielenterveyskuntoutukseen tähtäävä psykoterapia.
Lyhytterapiassa se, miten usein tavataan, sovitaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Tapaamisten tiheys voi muuttua terapiasuhteen aikana. Psykoterapiassa taas käydään tyypillisesti vuodesta kolmeen vuotta kerran viikossa.
Lyhytterapia Somaterapioilla saa kuitenkin kestää myös pidempään - mitään rajoitusta kestolle ei ole. Hyvä terapiasuhde voi myös lyhytterapiassa olla pitkäaikainen.

Terapiassa keskitytään asiakkaan elämään. Yleensä asiakas tulee terapiaan jonkin haasteellisen elämänvaiheen tai kokemuksen seurauksena. Terapia on asiakasta varten: siellä saa siis puhua omista asioistaan vapautuneesti ja turvassa.
Terapeutti auttaa asiakasta löytämään uusia tapoja olla, ajatella ja toimia. Terapian tavoitteena on mahdollistaa helpotusta, hyväksyntää, levollisuutta, toimijuutta, irtipäästämistä ja onnellisuutta.
Terapeutti on vuorovaikutuksen ammattilainen, joka tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän on, juuri nyt. Terapeutti osaa havainnoida herkästi asiakkaan tapaa olla, puhua, ajatella ja tuntea. Terapeutti mahdollistaa asiakkaan etenemistä kohti toimijuutta ja myötätuntoisempaa asennetta.
Terapeutti kantaa vastuun terapiatapaamisten sujuvuudesta, eli esimerkiksi rakenteen luomisesta ja ajankäytön hallinnasta. Terapiasuhteen kesto määritellään yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeidensa mukaisesti.

Ratkaisukeskeisyys on voimavaroihin, taitoihin, tavoitteisiin ja toivottuun tulevaisuuteen keskittyvä ajattelemisen kehys.
Sitä käytetään terapiakentän lisäksi paljon valmennuksessa, sillä se sopii erinomaisesti tavoitteiden kirkastamiseen ja saavuttamiseen.
Ratkaisukeskeinen valmennus voi olla siis avuksi esimerkiksi uuden ammatillisen suunnan tai elämää ohjaavien arvojen pohtimisessa.

Lyhytterapian hintaluokka Helsingin alueella vaihtelee noin 60-150 euron välillä per käynti. Käynnit voivat olla 45-60 minuutin mittaisia.
Pariterapia kestää usein 90 minuuttia kerrallaan, ja maksaa noin 100-280 euroa per käynti.
Isot terapiatalot veloittavat yleensä enemmän kuin pienet toimijat.
Somaterapioiden hinnoittelu on kilpailukykyinen: 75 euroa 60 minuutin tapaamisesta. Asiakkaalle voi olla hyödyllistä sitoutua esimerkiksi kymmenen tapaamisen prosessiin, ja tällaisista kokonaisuuksista saa meillä alennusta.

Yksi merkittävimpiä terapian vaikuttavuuden osatekijöitä on yhteistyösuhteen laatu terapeutin kanssa.
Luota siihen, miltä sinusta tuntuu. Sopivan terapeutin kanssa sinulla on turvallinen olo ja tunne kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tulemisesta.
Kysy itseltäsi: haluanko avata elämääni ja itseäni juuri tälle henkilölle?
Toiselle sopiva terapeutti ei välttämättä sovi sinulle. Terapeutti voi olla todella hyvä, pätevä ja mukava, mutta silti sinulle väärä henkilö.
Uskalla sanoa ei, jos terapeutti ei muutaman tapaamisen jälkeen tunnu sinulle sopivalta. Et ole mitään velkaa ihmiselle, jonka ajasta maksat.
Uskalla myös sitoutua, kun yhteistyöstä on aidosti koettavaa hyötyä.

Terapeutti ei tee oletuksia siitä, millaisiin parisuhteisiin asiakas haluaa ja kenen kanssa tai kuinka monen.
Terapeutti on tietoinen siitä, että ihmiset voivat haluta olla yhden ihmisen kanssa loppuelämänsä tai sitten olla kaipaamatta intiimiä, romanttis-seksuaalista parisuhdetta lainkaan.
Terapeutti ei yritä pakottaa asiakasta olemassaoleviin muotteihin, vaan antaa asiakkaan itse kertoa sen, mitä omilta ihmissuhteiltaan etsii.

Terapeutti ei tee keskiarvoihin tai normatiivisuuteen pohjaavia oletuksia siitä, kuka asiakas on ja mikä hänelle elämässä tai toisissa ihmisissä on kiinnostavaa.
Terapeutti on tehnyt kotiläksynsä ja on tietoinen vähemmistöjen erityistarpeista yleisellä tasolla.
Terapeutti saattaa kuitenkin kysyä siitä, mikä on olennaista ymmärtää yksilöllisesti asiakkaan tilanteen kannalta.

Internal Family Systems (IFS) on Richard Schwartzin kehittämä terapiamenetelmä, joka käsittää ihmismielen osista koostuvana “sisäisenä perheenä”.
Näiden osien suhdetta toisiinsa voidaan eheyttää, hoitaa ja ylläpitää soveltamalla niihin mm. perheterapiassa ja systeemisessä terapiassa käytettäviä toimintatapoja.
Tavoitteena IFS-terapiassa on löytää tasapainoa osien välisiin suhteisiin, mahdollistaa syrjäytetyille osille tilaa tulla esiin, vapauttaa hallitsevia osia vastuusta ja vahvistaa yhteyttä Itseen.
Itse (Self) on tavoiteltava positio, näkökulma tai olemisen tila, jota kuvaavat seuraavat tunteet: itseluottamus, rauhallisuus, luovuus, selkeys, uteliaisuus, rohkeus, myötätuntoisuus, yhteenkuuluvuuden tunne, läsnäolo, kärsivällisyys, perspektiivi, sinnikkyys ja leikkisyys.

Jäikö jokin vielä askarruttamaan? Autamme mielellämme. Ota yhteyttä