Moni terapiaa harkitseva juttelee asioista ymmärrettävästi ensin tekoälyn kanssa ja pohtii, voisiko apu löytyä sieltä. Sehän on ilmaista ja aina saatavilla. Tämä ei kuitenkaan korvaa inhimillistä ahdinkoa syvästi ymmärtävää ammattilaista, joka osaa nähdä elämän monimutkaisen kokonaisuuden ja kannatella sitä kehossa tuntuvalla empatialla. 

Elämä tapahtuu ympärilläsi, mutta sinusta ei tunnu oikein miltään. Juhlitaan juhlia, iloitaan onnistumisen äärellä, surraan menetystä. Lapsia syntyy, ihmiset sairastuvat, onnea ja epäonnea jaetaan. Kaiken tämän keskellä muut itkevät, nauravat ja tuntevat voimakkaasti – kaikki muut paitsi sinä. Onko tunteiden turtumus ongelma, ja mitä sille voi tehdä?

Somaattinen terapia on keskusteluterapiaa, jossa kehon reaktiot, hermoston tila ja tunteiden liikahdukset huomioidaan aktiivisesti. Se on pelkkään puhumiseen pohjaavaa terapiaa kokonaisvaltaisempi ja kokemuksellisempi tapa lähestyä itsensä tuntemista ja ymmärtämistä. 

Jos terapiaan meneminen jännittää, et ole yksin. Pelkkä terapian harkitseminen herättää monissa epävarmuutta, pelkoa ja kysymyksiä siitä, mitä terapiassa tapahtuu ja voiko terapeuttiin luottaa. 

Mitä jos tekoäly tuottaa sen terapeuttisen sisällön, jota somessa kulutamme? Onko sillä mitään väliä, jos tekoäly kuitenkin ihmistä paremmin tietää, mikä yleisöön somessa uppoaa? 

Kehojohtoisuus on itsessä tapahtuvien kehollisten ilmiöiden äärellä olemista. Uteliaasti kehoa kuuntelemalla voi paljastaa itsestään jotain, mitä ei voi tavoittaa muita väyliä pitkin. Keho puhuu äänellä, jonka kuulee vain olemalla sen kanssa. Kehon äärelle pääsee luomalla aktiivisesti paikkoja, tilanteita ja hetkiä, joissa kohtaaminen mahdollistuu.