Kun toinen on sinua kohtaan julma, ajatteletko, että hän tekee parhaansa omista lähtökohdistaan käsin? Että hän ei pohjimmiltaan tarkoita pahaa, joten sinun ei kannata ottaa itseesi? Olet empaattinen – mutta ohitatko samalla itsesi?
Jos olet empaattinen ja ymmärtävä tyyppi, saattaa olla, että kun toinen rikkoo sinun rajojasi, alat heti ymmärtämään hänen tilannettaan. Kun sinua satutetaan, käsittelet asiaa pohtimalla toisen motiiveja ja asemaa myötätuntoisesti.
Pian näet, että toisen toiminnalle on ymmärrettävät syyt. Ajattelet, “mutta hänellä on ollut niin vaikeaa”, ja “hän ei vaan nyt näe miltä tuo käytös näyttää ulospäin, koska hän on niin stressaantunut”.
Saatat olla näissä empaattisissa päätelmissäsi aivan oikeassa. Ilmennät myötätuntoa, kun et säntää syyttämään toista vaan näet, että tämän käytöksen taustalla on omat syynsä.
Samalla saatat aivan huomaamatta käyttää empatiaa itsesi ohittamiseen.
Mitä on empaattinen ohittaminen?
Empaattinen ohittaminen tarkoittaa sitä, että painaa omat tunteensa ja tarpeensa syrjään empatian varjolla.
Se näyttää esimerkiksi siltä, että ymmärtää toisen ihmisen huonoa tai loukkaavaa käytöstä niin kovasti, että oikeuttaa sen – ja samalla kieltää oman rehellisen reaktionsa ja omat tunteensa.
Kyky asettua toisen asemaan on keskeinen ihmissuhdetaito. Jokaisen ihmisen huonon käytöksen takana on aina jotain, ja vieläpä jotain aika monimutkaista.
Siellä on epämukavia olosuhteita, nihkeitä tapahtumia, aiempia pettymyksiä, riitoja ja väärinkäsityksiä, stressiä ja kuormitusta, solmussa olevia ihmissuhteita, kipeitä traumoja, erilaista elämänhistoriaa.
Empaattinen ymmärtäminen on tärkeä taito. Empaattiseksi itsensä ohittamiseksi se muuttuu silloin, kun painat omat tunteesi villaisella ja tukahdutat oman kokemuksesi ymmärtämisen kauniin peiton alle.
Miltä empaattinen ohittaminen näyttää?
Perheenjäsen tai kumppani räjähtää yllättäen, haukkuu sinua vihaisena ja poistuu paikalta ovet paukkuen.
Kun hän alkaa huutamaan sinulle, kehosi jähmettyy. Oven paukahtaessa kiinni tunnet vapinaa sisälläsi. Hänen sanansa satuttavat… …mutta ennen kuin ehdit tuntea enempää, sanot itsellesi jotain sellaista kuten “hän tekee tämän omien traumojensa vuoksi, eikä oikeasti tarkoita sillä pahaa”.
Ja vaikka se ei ole tarkoituksesi, saatat samalla antaa itsellesi myös tämän viestin: “…joten minun tunteeni eivät ole tarpeen, minulle ei tapahtunut mitään pahaa, hän on tässä se jolla on vaikeaa”.
Keskityt ymmärtämään toista. Jos puhut tapahtuneesta ystävälle, et kerro siitä, miltä sinusta tuntui. Sanot “olen huolissani hänestä, hänellä on nyt pinna niin kireällä että hän varmaan tarvitsisi jotain tukea”.
Kehosi jähmettyminen, vapina vatsassasi ja ilkeiden sanojen aiheuttama kirvelevä kipu jäävät ymmärtävän asenteesi alle.
Mutta ne eivät katoa sillä, että käännät katseesi niistä pois. Ne tapahtuivat silti. Pois katsominen jättää ne vain pyörimään piiloon pinnan alle.
Tuntuu hyvältä mutta on haitallista
Jos käytät empatiaa itsesi ohittamiseen, saatat olla emotionaalisesti älykäs ja myötätuntoinen tyyppi, joka tulee hyvin toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Olet ehkä saanut siitä kiitosta elämässäsi.
Olet varmaankin hyvä pitämään rauhaa yllä, ohjaamaan tilanteita pois riidoista ja toimimaan diplomaattisesti. Opit nämä taidot ehkä jo lapsuudessa. Saatat olla tottunut siihen, että muiden ihmisten mielialojen varjeleminen on tärkeää, ja että toisten tunteet ja tarpeet tulevat ennen sinun omiasi.
Empaattinen ohittaminen tuntuu usein hyvältä, koska sen avulla pääsee nousemaan omien vaikeiden tunteiden yläpuolelle – ja vieläpä tavalla, joka on hyödyllinen, sosiaalisesti lahjakas ja usein ihailtu.
Toisinaan siitä saattaa tulla sellainenkin olo, että on ehkä jopa pikkuisen parempi ihminen. Sellainen taitava ja tasapainoinen tyyppi, joka ei reagoi, ei syytä, ei loukkaannu. Ei hyökkää, märehdi eikä turhia murehdi.
Omat tunteet voi aika mukavasti ohittaa, kun keskittyy olemaan se, joka ymmärtää toisen vaikeita oloja.
Empaattinen ohittaminen voi tuntua hyvältä ja näyttää ulospäin hyvältä. Se on kuitenkin haitallista, erityisesti kahdesta tärkeästä syystä.
Ensinnäkin, se estää epämukavien tunteiden rehellisen kohtaamisen ja käsittelyn. Mutta myös ne ovat eläviä osia sinua. Jos jatkuvasti ohitat omat tunteesi, kasaat itsellesi tiedostamatonta ja tukahdutettua tunnemateriaalia.
Se ei katoa, se vain painuu pois tietoisuutesi piiristä. Myöhemmin se saattaa purkautua ikävinä oloina, joille ei löydy syytä: ahdistuneisuutena, sosiaalisena jännityksenä, pelkoina, hermostuneisuutena tai katkeruutena ja kyynisyytenä.
Toisekseen, ja edelliseen liittyen, empaattinen ohittaminen saattaa pitää sinut tiukasti kiinni epäterveellisissä tilanteissa ja ihmissuhteissa.
Jos kieltäydyt katsomasta silmiin sitä, että joissakin tilanteissa sinun rehellinen kokemuksesi on pelkoa, surua, vihaa tai kipua, opetat itsellesi, että näillä tunteilla ei ole merkitystä.
Opetat itsellesi, että niitä ei tarvitse kuunnella. Opetat itsellesi, empatian varjolla, että sinun rajoillasi ei ole merkitystä ja niitä saa ylittää.
Tällaisen toimintamallin jatkuessa saatat sallia – ja ymmärtää – yhä satuttavampia olosuhteita. Et enää hahmota, milloin empaattinen suhtautuminen itseesi tarkoittaisi rajojen vetämistä tai tilanteesta poistumista.
Empaattinen ohittaminen ja henkinen ohittaminen ovat sisaria
Empaattinen ohittaminen on terminä ja ajatuksena johdettu henkisestä ohittamisesta (engl. spiritual bypassing). Molemmissa on kyse omien tunteiden ja kokemuksen ohittamisesta kauniiden ja positiivisten arvojen nimissä.
Henkinen ohittaminen tarkoittaa henkisten oppien ja uskomusten käyttämistä omien vaikeiden kokemusten sivuuttamiseen.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sallitaan itselle vain positiivisena, spirituaalisena tai ylevänä pidettyjä tunnetiloja. Vaikeita tunteita saatetaan pitää osoituksena henkisestä kehittymättömyydestä tai epäonnistumisesta henkisten oppien seuraamisessa.
Sekä empaattinen että henkinen ohittaminen voivat olla aidosti hyödyllisiä suojamekanismeja vaikeissa paikoissa. Joskus on hyvä voida kiinnittää itsensä yleviin arvoihin ja leijua niiden avulla liian haastavan maaston ylitse. Ongelmia näistä tulee yleensä vasta, jos niistä tulee vakiintunut tapa olla maailmassa.
Molemmat sivuuttamisen muodot nojaavat ihmisen ja yhteisön tavoiteltavana pitämiin ominaisuuksiin. Ohittamisen ansasta voi siksi olla vaikea kiivetä ulos: se vaatii sekä omien hankalien tunteiden kohtaamista, että merkittävästä identiteetin ja sosiaalisen itsen osasta luopumista.
Miten empaattisesta ohittamisesta voi oppia pois?
Empaattisia itsensä ohittajia on paljon. Se on opittu tapa, ja siitä voi oppia pois.
Omien tunteiden validointi ja toisen näkökulman ymmärtäminen eivät sulje toisiaan pois. Niiden on mahdollista olla olemassa yhtä aikaa ilman, että kumpikaan ottaa niskalenkkiä toisesta.
Somaattisessa terapiassa voimme tutkia sitä, miten empaattinen ymmärrys on kehollistunut sinuun, mitkä osat sinua kantavat ohitettuja tunteita ja mitkä kokevat ohittamisen tarpeelliseksi. Voimme avata näiden toimintamallien logiikkaa ja tunnetta näkyviin niin, että sinulle tulee mahdolliseksi olla yhtä aikaa rehellisesti oman kokemuksesi kanssa ja tuntea empatiaa kanssaihmistä kohtaan.
Jos tämä aihe tuntuu sinulle ajankohtaiselta ja harkitset terapiaa, lue täältä maksuttomasta tutustumiskäynnistä.
